Kun kirppu puree sinua...

...muista silloin minua! Tänä aamuna valokuvasin tämän viikon tai kesän kirpputorilöytöjä blogia varten. Päivällä työpöydälläni näppäimistön vieressä kökötti pieni vihreä ötökkä, joka teki mahtavan hypyn - tuntemattomaan - heti kun lähestyin sitä pahat mielessä. Ristin sen metsäkirpuksi, ihan vaan värinsä takia.

Tämä "kirpunvärinen" batiikkivärjätty asu löytyi mummutettavalle. Hengarissa lukee Batistini. Batistinilla ei ole mitään tekemistä batiikin kanssa...vai lieneekö ?

Hauska peltinen mainostaulu löytyi mökkipitäjästä pienestä antiikkipuodista, ja näistä laseista voisi juoda vaikka Mesikko-mehua.


Molemmat patsaat ovat kirpputorilöytöjä, pienempi tämän viikon ostos. Nektariini on rekvisiittaa ja ostettu K-kaupasta.

Vaikka kirpputoreilta saa edullisesti myös huone- sekä puutarhakasveja, tämän amazonliljan mukulat on pelastettu naapurin varaston takaa tunkiolta vuosia sitten. Joka vuosi se palkitsee valkoisilla kukilla, jotka tuoksuvat illan hämärtyessä huumaavasti. Pitää näköjään mökkielämästä ja huonosta hoidosta.

Eläimellistä

Iltapäivälehdessä kerrottiin amerikkalaisesta jalkahoitolasta, jossa kalat hoitavat jalkaraspin virkaa. Kuvassa naiset istuivat tuolilla jalat akvaariossa ja pienet kalat nyppivät kantapäistä ja varpaiden välistä ravinnokseen kuollutta solukkoa. Kalat eivät näyttäneet piraijoilta.
Ennen kysyttiin etanalta "etana, etana, näytä sarves onko huomenna pouta" nyt kysytään sammakolta kerralla koko kesän säätä. "Sammakkomies" kertoi eräässä haastattelussa että jos sammakko on hidasliikkeinen, on tiedossa kylmää. Uskon!
Etanoihinkin on uskominen, se etanayhdyskunta, jonka löysin mökiltä lautapinon alta ei esitellyt sarviaan, ja taas sataa.



Apila on valloittanut pihamaan ja kimalaiset pörräävät innoissaan. Ajelessani ruohikkoa muuan raitapaita tuli vahingossa yliajetuksi. Mietin mahtoiko siltä haljeta korvat siinä rytäkässä ja sitten mietin onko sillä korvia laisinkaan.



Kerran lämpimänä, hämärtyvänä elokuun iltana istuin seinänvierustalla ja katselin lepakoiden lentoesityksiä taivasta vasten. Kun lähdin kävelylle lepakko kiersi pääni ympärillä kuin satelliitti. Tarkisti varmaan onko tapulissa tyhjää.

Viikon luontoääniä

Kolmen viikon mökkilomalla tekee erilaisia kuulohavaintoja kuten esimerkiksi naulojen naputtelua (meidän pihassa), hiomakoneen ulinaa (meidän pihassa) ja moukaroinnin ääntä, joka pingottaa täryalvot ja ikkunalasit äärimmilleen ja pistää kaikki rakenteet vavahtelemaan (naapurissa). Meidän liiterinkattoremontti onnistui hyvin ja naapurin merikontin kunnostus - lue moukarointi - varastotilaksi on vieläkin vaiheessa. Naapurusten puuhastelut olivat siinä mielessä samanlaisia, että molemmat tehtiin korkeammalla kuin 2,5-metrinen kuusiaita, joten näkymä suoraan toisen pihamaalle oli suorastaan loistava.

Lomalla siis sattuu ja tapahtuu, tai ainakin minulle ensin tapahtui ja sitten sattui, sillä vuoleskellessani sireenipuusta ovenkahvaa puukko kimmahti etusormeen - neljä tikkiä. Jäykkäkouristus-kurkkumätä-rokote aiheutti huomattavaa turvotusta pistosaluelle sekä kivun, joka vei yöunet kahdeksi yöksi. Palovamma saunan kiukaan luukusta parani suht nopeasti.

Kuvan sarvijaakko ei liity mitenkään aiheeseen, paitsi että oli suhteellisen äänetön ja paistatteli auringossa sahapukin päällä lautatarhalla.

PS. Miekkonen säästyi isommilta haavereilta kesäpuuhissaan lukuunottamatta varvastossun ja jalkapohjan lävistänyttä naulaa ja putoamista liiterin katolta.