Keitin porkkanavelliä. Äiti keitti sitä kun olin pieni, se oli joskus minun lempiruokaani. Porkkanavelliin keitetään porkkanat pehmeiksi ja muusataan ei kovin hienoksi. Joukkoon lisätään maitoa, ripaus suolaa ja ripaus sokeria. Suurustetaan vehnäjauholla, eli vehnäjauho liuotetaan kylmään maitoon ja lirutetaan kuumaan porkkanasosemaito-seokseen. Saostetaan itsestä sopivan paksuiseksi.
Isän kanssa tehtiin leipäkeittoa. Leivänkannikoita paloiteltiin kuutioiksi ja laitettiin maitoon. Kiehautettiin, kunnes leivät pehmenivät. Sekaan ripaus suolaa ja syötiin voisilmän kanssa. Oli hyvä ja maukas puuron korvike meille lapsille.
Veripalttu oli hyvää myös. Se tehtiin vuokaan niin että siitä tuli vuokan kokoinen kakku. En tiedä miten sitä tehdään, enkä kovin paljoa välitä veriruuista nykyään, mutta veripalttu kuuman maidon kanssa oli hyvää.
Melkein kerran viikossa keitettiin lihakeittoa. Joskus siihen laitettiin perunoita ja riisiä. Lihakeittokiintiö tuli ehkä täyteen silloin, enkä ole keittänyt sitä itse kuin kaksi kertaa koko elämäni aikana. Koulussa kotitalouden tunnilla siihen laitettiin mauksi savuluita. Nam.
Pinnalta rapeaksi paistunut kaalilaatikko on melkein maailman parasta ruokaa, tai ainakin maksakastikkeen tai jauhemaksapihvien jälkeen - puolukalla tietenkin.
Pakasteesta löytyi tänään pala joulukinkkua. Huomenna lämmitän purkkihernekeittoa ja pilkon joulukinkun jämät siihen. Sinappia päälle ja näkkileipää kyytipojaksi ja hyvää on.
Kuvassa olevassa kyltissä lukee muuten "complaints to the cook can be hazardous to your health".
5 kommenttia:
Lihakeiton osalta vähän samanlaisia kokemuksia. Lapsena sai syödä niiiiin paljon, että vieläkin on maku suussa. Muutenkin meillä syötiin paljon liharuokia, hirvestä valmistettuja (kiitos isän metsästysharrastuksen). Muistan erään talven, kun koko talvi lähes jokaisella ruualla oli jossakin muodossa hirvenlihaa. Vähän ennen uuden metsästyskauden alkamista lihat loppuivat. Oli juhlaa saada jauhelihakastiketta nauta-sika jauhelihasta valmistettuna. Hirvenliha rupesi maistumaan jo puulta!! Nyt tosin voi taas hyvällä ruokahalulla hirvipaistia pistellä, taukoa oli tarpeeksi monta vuotta. ;)
Lisäys edelliseen kommenttiin! Jäi pois lähettäjä...
-dementikko lenkkapolvi-
Hirveetä :D
Minulle nousi jostain syystä mieleen klimppisoppa, isäni gastronominen ihme. Jotain vehnäjauhopalloja ne klimpit kai oli.
Sirokko: kotopuolessa ei klimppisoppaa tunneta, mistäköhän päin Suomea se olikaan kotoisin. Lisäksi olen kuullut jossain päin suomea valmistettavan "tappaiskeitosta", en edes uskalla ajatella miltä se näyttää tai maistuu, ainakin sen valmistuksessa käytetään eläimen sisäelimiä, eikä pelkästään maksaa... Nimi on ainakin osuva!
Lähetä kommentti