Männä viikkonloppuna tuli käytyä puolukassa.
Ensimmäistä kertaa eläissäni poimin poimurilla, sillä Marja-Maija merkkisellä, joka löytyi keväällä mökkipaikkakunnan metallinkeräysroskiksesta.
Tämän poimintaa puolella nopeuttavan maanmainion keksinnön avulla keräsin Kainuun korvesta reilut viisi litraa puolukoita alle aikayksikön, Miekkonen keräsi samassa ajassa kolme litraa käsin :) mutta ne olivat jokseenkin roskattomia.
Olen muuten kerännyt yhtä soittoa eli siis joskus nuorena ja nättinä samaisesta korvesta 50 litran saavillisen puolukoita ... ja käsin.
Hyvä puoli poimurilla poimiessa on se, että samalla saa materiaalit syksyiseen ovikaranssiin, sekä pienimuotoiseen japanilaiseen sammalpuutarhaan puhumattakaan puolukantaimista omaa marjamaata varten ja muutamista poimurin piikkeihin tarttuneista sienistä ... ne eivät olleet suppilovahveroita.
Päivät lyhenevät.
Viime talven tähteelle jääneet kynttelit on kaivettu naftaliinista ja asetettu esille.
Nämä pitää polttaa loppuun ennen kuin vanhenevat :).
Mökin saunakamarikin tuli laitettua uuteen uskoon talvea vasten.
Kirpparilokerikko pääsi seinälle ja siihen löytyi (yllättävää) joutilaita pieniä esineitä.
Minun lapsuudessani sanaa "neekeri" ei mielletty loukkaavaksi, ei ollut muuta nimitystä tummaihoiselle ihmiselle.
Tässäpä söpö törröhuulinen hahmo - "neekerinsuukko".
Tyttären tekemät viiriäisen munat ja "pipi" kirpparilöytö samassa loosissa lokerikossa.
Villalangat on myös kaivettu esille ja ensimmäinen villasukka valmisteilla, selvä syksyn merkki.
Näillä mennään!
Syksyistä loppuviikkoa kaikille blogiystäville¨
toivottaa Markka!
Ps.
Ai niin, siellä Kainuun korvessa kot´puolessa käytiin puolukanpoiminnan lomassa huutamassa Sotkamon Jymyn pesäpallojoukkue suomenmestaruuteen :O!
15 kommenttia:
Marjanpoimurin käyttö on niin tekniikka laji etten oikein hallitse sitä, meillä Mies kerää puolukat :) Täytyypä muistuttaa keruusta. Ihana tilpehööri hylly, tuollaisista minä pidän :)
Tuula: En minäkään hallitse poimurin käyttöä näemmä :). Tilpehöörihyllyjä ja tilpehööriä ei koskaan ole liikaa, vai onko....
Mukavoita syksyhommia siellä...Tulin justiisa Zumbasta ja ihhailin sajetta ja tuulentuiverrusta :)
Minä en osaa muuten poimiakkaan kuin poimurilla.On nopeeta ja kätevää.Meillä oli lapsuudessa tuollainen Marja-Maija.
Suloisia tilpehöörejä,puhumattakaan lokerikosta.Olen etsiskellyt lokerikkoa pitseille.Nyt tulin siihen ajatukseen,ettei olisi pahitteeksi vaikka löytyisi tilpehööreillekin.
Mukavaa loppuviikkoa sinne.
Huuto-hiirikin pääsi sun blogiin :D Jee.
Olen käyttänyt poimuria ja poiminut käsin. Ja perannut, perannut puolukoita apuna sellainen lauta, jossa juoksutetaan puolukat koriin ja erotellaan roskat pois. Sekin kai on sitä mennyttä aikaa. Ei siis tänä syksynä.
Mukavia syksyn tunnelmakuvia. Poimurilla minäkin poimin puolukat. Niiden puhdistuksessa ei ole niin kiire kun mustikoiden, voi aina vähän kerrallaan.
Mukavaa loppuviikkoa!
Minä olen poiminut käsin, olen sen verran kömpelö käsistäni, etten varmaan osaisi käyttää poimuria.
Ihana hylly tavaroineen1
Marjan pomuri onkyllä tekniikkalaji,meillä mies pomii sillä,minulla on nokkelammat sormet,mukavia syksyn tunnelma kuvia,hyvää viikonloppua<3
Meidän kulmilla ei oikein ole enää marjametsiä, joten ihastelin noita upeita puolukoita!
Eikös niitä neekerin suukkoja ole vielä kaupoissa vai onko nekin saaneet nimen muutoksen? Poimurilla saa kerättyä mustikat hyvin ja sitten ritilälle roskan poistoon. Kätevää!
Ihanan kodikasta..
MarjaMaija on siis oiva keksintö ja saaliskin niin moninainen.
Iha ite tykkään poimia puolukat puolukkoina ja kranssi vehkeet kerään erikseen ;o).
Niinpä ... saamme sanoa usealle lapsuudessa normaalille sanalle hyvästit.
Mitenhän minä tämän ilmaisen, jos voi sanoa ...
suomalainen erään aasiastatulleen kansanryhmän mukaan valkolainen, pohjoispohjalaiseen miljööseen sukuperinnöltään kainuusta ja savosta kotoisin oleva ...
juu pohjalainen varmaankin sen perinteisen puukkonsa ottaa esiin
ja pähkäilee mitä Isotalo ja Rannanjärvi tällä teki?
Sopiiko kyseisellä esineellä tehdä edes pajupilliä?
Värikkäitä & namusia unia!
Sinä oletkin varautunut syksyyn oikein kunnolla.)
Koneella minäkin kerään nykyään puolukat, mutta niistä ei saa sitä samaa ihanaa kosketusta marjoihin kuin käsin pomiessa.
Kaikkea mukavaa sinulla siellä hyllykössä.)
Mieli tekisi puolukkaan näiden kuvien jälkeen... onneksi sain tuliaisina purkillisen tuoretta puolukkahilloa ensi hätään :) Tosi ihana lokerikko esineineen! Ja noin paljon kynttilöitä, minulla pitää huomenna ostaa lisää, kun ei juuri kaapeista löytynyt jämiä.
Lähetä kommentti