Yhdistetty työ/kylämatka Savosta Helsinkiin viikko sitten avarsi, nimittäin lompakkoa. Ja olisi avartanut enemmänkin, ellei kotimatka olisi taittunut junalla, johon ei voinut ottaa mukaan kaikkea mitä olisi halunnut ostoshuumassaan Ikeasta hankkia - onneksi. Junalla on miellyttävä matkustaa, kyyti on tasainen ja veturi ei puuskuta, haitari ei soi eikä savottavaatteet tuoksahda. Sen sijaan kännykät soivat ja kaikki kuulevat toistensa kuulumiset. Kun olin kolme kertaa tarkistanut aseman aikataulusta oikean raiteen ja junan numeron sekä varmistanut vielä vaunun numeron ja istumapaikan, käväisi mielessä että jospa en olekaan oikeassa junassa sitten kuului iloisesti: "No halloo, myö ollaan nyt lähössä tiältä Helsingistä ja ollaan Iisalamessa illalla puolj kymmenen aekaan, kun se aekasempi juna oes jiännäkii Kuopijoon, eikä oes piästy sillä sinne asti!" Sukkaa kutoen ja lueskellen neljän tunnin matka kului raiteilla kuin siivillä.
---
Syksyn tullessa ja iltojen pimetessä piti hankkia mökille ulkovaloja. Maalikylän krääsäkaupassa oli myytävänä maahan työnnettäviä kohdevalaisimia, jotka valaisevat istutuksia alhaalta päin. Hinta oli kohtuullinen mutta valaisimeen ei ollut myytävänä ulkoilmaan sopivia hehkulamppuja. Toinen taas tuikitarpeellinen hankinta oli pieni ja näppärä pölynimuri, joka löytyi edullisesti ja tunnettua merkkiä vielä, toisesta krääsäkaupasta - siihen ei löytynytkään sitten pölypusseja.
1 kommentti:
Savolaiskonduktöörin tähtihetki:)
Lähetä kommentti