On taas kerran inventaarion aika.
Jäämme Miekkosen kanssa kahden, kun hänen poikansa muuttaa omaan kämppään. Liki sata neliöinen kotimme käy liian isoksi ja muutto on edessä myös meillä.
Neljän huoneen "lennonjohtotornimme" kuudennessa kerroksessa vaihtuu kaksioon.
Heitin ajatusta ilmaan kokonaan mökkiimme muuttamisesta mutta Miekkonen ei lämmennyt ajatukselle, ainakaan vielä. Siispä tukikohta kaupungissa säilyy.
Nykyinen naapurimme.
Käytiin tutustumassa uuteen kotiimme ja nyt jo näen sieluni silmillä mikä huonekalu missäkin kohdassa kököttää. Osa kalusteista lähtee luonnollisestikin kierrätykseen samoin astioita ja vaatteita. Kirpparin pystytyksen paikka.
Siinä astia- ym. kaappeja tutkiessani avasin jauhokaapin oven ja huomasin hyllyllä ruisjauhopussin. Koska eilen keitin riisipuuroa ja sitä oli vielä kylmiössä päähäni pälkähti, että teenpä nopsaan karjalanpiirakat iltapalaksi. Ei käynyt työ ihan niin nopsasti kuin kuvittelin. Maailman helpoin taikina mutta muotoilu ja tekniikka vielä hakusessa. Maku on kuitenkin pääasia.
Tässä eväässä on leipä ja puuro samassa paketissa.
Vanha korituoli oli ensimmäisenä roskalavalle lähtijöiden joukossa mutta päätinkin tuunata sen vanhan valkoisen pöydän seuraksi uuden kodin makuuhuoneeseen tai eteiseen.
Melko monta koloa ja reikää on sudilla töpötettävä, ei ihan joutuisaa puuhaa pyöreitten pinnojen parissa.
Kaiken hässäkän keskellä pari pikkiriikkistä käsityötäkin on tullut väsättyä .
Ai niin, näpertelin vielä yhdet paperihelmetkin.
15 kommenttia:
Noin ihanan tuolin meinasit roskalavalle heittää.Saat kyllä kertoa minulle sen teidän roskiksen osoitteen niin minä lähden täälät naapuripitäjästä dyykkaamaan =).
Onneksi kuitenkin päätit maalata sen.Hieno tuli.♥
Samanmoisia ajatuksia meillä on liikkunut,nyt kun poika lähtee armeijaan ja sitten todennäköisesti muualle opiskelemaan,niin talo jää liian isoksi meille kahdelle.No tulevaisuus näyttää sitten.
Kova urakka teillä edessä,mutta varmaan myös mukavaa puuhaa.Tulee ainaskii nurkat siivottua.
Nams mitä piirakoita.Onkin aikaa kun olen itse riisipiirakoita paistanut.Olis kyllä jo aika.
Helmet on kivat.
Sellaista se on kun lapset lähtevät kotoa.
Muutto on työläistä.
No tuleehan vähennettyä tavaroita mitä on kertynyt.
Oletpa ollut ahkerana kun olet kerennyt kutomaan ja tuolinkin maalaamaan.
Nami nami mitä ihania piirakoita, ihan tuli vesi kielelle.
Onnea uuteen kotiin!
Ahkeruus ompi ilomme ja sinähän olet ollut todella puuhakas!
Piiraita, tuolin entrausta ja vielä useamman sorttisia käsitöitä!
Mainiota päivää!
Voi mien makoisia karjalanpiirakoita olet leiponut. Minulla on tänään sämpylänpaistopäivä.
Vai meinasit heittää korituolin roskalavalla, hyi sinua;) mutta ihana kun et siltikään heittänyt!!! katso nyt miten kaunis siitä tuli.
Muutto on aika iso ruljanssi, onnea siihen puuhaan. Vai ei lämmennyt isäntä mökille muutosta. Minulla kun on haaveissa se mummonmökki, niin isäntä ei ole yhtään siitä innoissaan, päinvastoin, ei hyväksy sitä haavetta ollenkaan, hänhän ei lähde minnekään mökille asumaan ja tässä kuulema on mökkiä ihan tarpeeksi....
Teillähän alkaa muutto sujua jo rutiinilla, eikös :)
Onnea uuteen kotiin!
ja terkkuja Kaenuusta, t. Riitta
Saapi raakata aika rankalla kädellä kun muuttaa neliöstä kaksioon ja varmaan on se mökkikin jo täynnä. Jos olis lähempänä niin minäkin tulisin dyykkaan teidän roskista. Eihän kukaan korituolia pois heitä, rapistuneenakin se sopii puiden alle puutarhaan, ja tuosta tulikin viel ihan elävä ja hieno!
JaanaElina: Siitä on muutama "pinna" katkennut, siis tuolista ja punokset purkautuu hieman, mutta pieni pintaremontti ja tyynyt auttavat kummasti.
Yleensä itse olen pää edellä dyykkaamassa :o)
Sylvi: Kiitos! Työlästä on, kun tähän muutettiin vasta puoli vuotta sitten, mutta toisaalta ihan kivaakin.
Tarina: ...laiskuus intohimomme.
En tiedä mikä puuska meikäläisellä lienee, syyspuhuri kai.
Kiitos, samoin sinulle mukavaa loppuviikkoa.
Liisa: En yleensä raaski heittää mitään pois, en näköjään nytkään.
Miehet ovat liian mukavuudenhaluisia, vaikka kyllä tuo mummonmökkimme on ihan talviasuttava. Hmmm..
Riitta: Älä muuta virka. Kiitos.
Sirokko: Näin on, onneksi Poika vie osan kamoista. Mistä arvasit, että mökkikin on täynnä :D siellä on toinen samanlainen korituoli...
Puutarhapaikka oli mullakin korituolille mielessä, mutta siellähän se on tietysti ruohonleikkurin tiellä, sanoo Miekkonen, en minä. Siispä ajan ruohon aina itse.
Meillä on vielä kaksi lasta kotona, vanhin on lentänyt pesästä joten vielä ei talo tunnu isolta. Saapi nähdä sitten kun kaksin jäädään.
Kyllä olet ollu ahkerana! Enpä muistakaan millon olisin karjalanpiirakoita väsännyt, ne on ihania!!
Kaunis tuli tuolistakin hyvä, ettet heittänyt pois!
Irma: En ole minäkään monta kertaa piirakoita vääntänyt 'vaik äiti on karjalast'. Siinä on se paha puoli, että niitä vain syö, vaikkei ole nälkäkään.
Ihanat nuo helmet, pidän helmistä ♥
Tuoli on myös ihana!
Ja mitäs, herkullisia karjalanpiirakoita, namskista, kyllä ovat sitten mehukkaan näköisiä, kyllä, kyllä,, puuro ja leipä samassa.
On teillä ollut iso huusholli, meillä pikkainen kaksio kaipungissa, ollaan kuin karhut pesässä :D
Onnea uuteen kotiin♥
Seijastiina: Kiitos, sitä tarvitaan. Pienempikin huusholli riittää nyt meille ja vielä pienempi mökki, paitsi kesällä siellä koko piha on olohuonetta.
Minäkin olen askarrellut noita paperihelmiä. Niiden rullaaminen on koukuttavaa puuhaa.
Liiolii: Eikö olekin, kohta lehtiä alkaa katselemaan sillä silmällä :D
Lähetä kommentti