Viikonloppuna digikamera sanoi sopimuksen irti....mutta onneksi puhelimet on keksitty. Outoja hohtoja ja varjostumia kuvissa mutta ei mitään yliluonnollista kuitenkaan :)
Piti ajankuluksi vääntää rautalangasta.
Miekkonen osallistuu askarteluun, tuumasi, jotta aika paljon maalia menee hukkaan piikkilankaa maalatessa. Tosi kuin vesi.
Ideoita varastin ihanista Liisan ja JaanaElinan blogeista.
Laatuaikaa sain viettää lapsen ja lapsenlapsen kanssa.
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa".
Lapsenlapsi tutkii luonnon ihmeitä.
Lauantai-iltana saunan jälkeen tehtiin palapeliä.
Tänään syötiin aamupalaksi kaurapuuroa marjasilmällä (mummu söi voi-silmällä). Nam.
Pyhäillan rauhaa kaikille teille toivon minä.
14 kommenttia:
Ihania rautalankajutskia!! Työ kynttiläjuttu on mahtava, samoin kranssi :) Mäki tahon!
No vau, siitähän tuli mahtava piikkikruunu kynttilöineen! Rautalangasta voisikin tehdä mitä vaan jänskää... mutta inspis on hakusessa.
Ihana, ideat on tarkoitettukin jaettaviksi. Kyllä olet kauniita piikkilankajuttuja tehnyt!! Tuokin piikkilankakruunu aivan mahtava!! Mukavaa oli , kun toit näytille nämä.
Ihanat kynttiläasetelmat, ja koristeet.
Lapsi on kuin keijukainen, kaunis.
Kaurapuuron onkin hyvää ,nams, ja sillä jaksaa, ja elovena juuri oikeat hiutaleet ♥
Kauniita juttuja olet piikkilangasta tehnyt.
Erikoisen kaunis kýnttiläasetema on kaunis.
Pieni keijukainen, on ihanaa seuraa.
Kiitos sulle näytistä.
jou
Vai ollaan sitä varkaisilla käyty,=0)
Kiitos kehusta ja mukava että löytää ideaa,itsekin niitä keräilen ja toteuttelen.Mullakin olis piikkilankaa kerä,pitäis vaan ehtiä jotain siitä tekemään.
Hienot tuli noista sinun tekeleistä,voisin vähän samansuuntaista kokeilla minäkin.
Kyllä oli varmaan lapsellekin mukavaa laatuaikaa mummon kanssa.Ihana pieni tyttönen.
Mukavaa alkavaa viikkoa.
Reeta:Piikkilanka oli hakusessa, metsästä löytyi juuri tuon verran.
Sirokko:Kiitos! Kävin joku vuosi sitten oikein ohjatusti vääntämässä rautalankaa enkeleiksi. Joulu vois insipiroida.
Liisa:Aivan. Jännittää kestääkö maali ruosteisessa rautalangassa :)
Seijastiina:Kiitos. Keijukainen sanoi, että "mummo ei ole mummo, koska mummot ovat vanhoja". Aidolla oikealla kaurapuurolla lienee osuutta asiaan :D
Sylvi:Punaiset, puiset helmet antavat vähän väriä ja näyttävät minusta marjoilta. Laitan kranssin joulupöydän koristeeksi.
Anonyymi: Lyhyt ja ytimekäs kommentti, kiitos.
JaanaElina:Tunnustan!Tämä pätkä piikkilankaa oli siis ojan pohjalla metsässä.
Nään lapsenlapsia melko harvoin, siksi ei ole hetkeäkään hukattavana kun tavataan.
Mukavaa viikkoa sinullekin.
Hei, mulla on kyllä kestänyt maali ruosteisessa. en tiedä sitten pitemmän päälle, mutta siitä sen sitten näkee ajan kanssa. no, maalaa uudestaan;)
Liisa: Aha, eikähän se haittaa, vaikka ruostuu uudestaan, ruostekin on hyvä väri. Tietysti pöytäliina ei tykkää...
Rautalangasta syntyi ihastuttavia romanttisia kransseja.
Hmmm... ;o)taidanpa varastaa idean.
Mummu on saanut sielläkin lapsen silmin ihastella maailmaa.
Touhukasta tiistaita!
Tarina:Ole hyvä vaan, ideat kiertoon.
Kyllä mummu nautti ja toivottavasti tyttönenkin yhteisestä viikonlopusta.
Liisan blogista tänne tulla tupsahdin! ;)
Ihania ovat nämä sinunkin rautalanka työt!!:)
Sarppa: Kiva kun löysit, tervetuloa toistekin!
Lähetä kommentti