Satuilua ja mielikuvitusta

Selailin ottamiani kuvia ja eikös kuvat alkaneet kertomaan tarinaa kuninkaallisesta perheestä.

Kuninkaallinen perhe oli päiväkävelyllä, kuningatar nenä pystyssä edellä, hieman vatsakas kuningas hänen jäljessään ja  prinsessa viimeisenä.  He olivat menossa hankkimaan prinsessalle tanssiaisasua.

Kuningatarisoäiti halusi jäädä lepäilemään uunin päälle saali harteillaan sillä hän oli jo iäkäs ja hänellä oli reumatismi. Kahvipannujen valtakunnassa harmaista pannuista tulee vanhemmuuten punaisia, joistakin aivan mustia, päinvastoin kuin ihmisten maailmassa.

Tanssiaisasun piti antaa väriä prinsessan hieman kalvakkaalle iholle. Kuninkaallisen räätälin valikoima oli onneksi runsas.

Lopulta sopiva asu löytyi prinsessa pannu oli ikionnellinen röyhelöidensä keskellä.

Kansaa oli kerääntynyt kadulle odottelemaan kuninkaallisten ilmestymistä parvekkeelle vilkuttamaan ennen tanssiaisten alkua. Paikalla oli myös joukko ulkomaalaisia, jotka olivat tulleet  nähdäkseen edes  vilauksen kauniista prinsessasta.

Lopulta odotus palkittiin ja koko kuninkaallinen perhe tervehti alamaisiaan parvekkeella heiluttaen käsiään arvokkaasti ja kansa hurrasi.

Sen pituinen se.

Älkää antako häiritä sen, että pannut vaihtuivat kesken tarinan sieniksi, saduissa voi käydä niin.

Ensimmäisessä kuvassa poseeraava harmaapää ukkeli on siis Sakari Topelius, jonka kuvan ostin kesällä kuudella eurollaTilimarkkinoilta ja jota Miekkonen luuli pitkään Amerikan presidentiksi.