Suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä kutojalla sukkia. Sain ensimmäisen parin väännettyä ja tällä kertaa taatusti itselleni (kuva). Väri takaa sen että ne eivät katoa välttämättä sukkalaatikosta mystisesti ja toisaalta löytyvät helposti mustien seasta. Toinen pari onkin sitten musta ja kolmas pieni.
Eksyin lauantaina mökkipaikkakunnalla uuteen, jouluiseen ostoshel...paratiisiin jonne olivat eksyneet kaikki muutkin paikkakuntalaiset, sillä jonottaminen kassalle, joita oli peräti kaksi tuossa hehtaarihallissa, kesti ikuisuuden. Ja sitten toisessa kaupassa meni toinen ikuisuus jonottaessa uutta vessanpönttöä.
Sunnuntaiaamuna valkeni:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti