Sitä se tiesi ja että mihin tämä maailma on menossa

Aurinko paistoi ikkunasta sisään ja herätti. Sunnuntaiaamu valkeni kuuraisena. Ruohikko rapisi pihamaalla ja portaatkin olivat valkoisen harson peitossa. Eilen illalla sytytetty öljylamppu paloi vielä mutta kynttilät olivat jo sammuneet. Aamuvirkuimmat sauvakävelivät. Loikoiltiin pitkään ja kahviteltiin rauhassa. Sitten suunnistettiin kaupunkiin....jossa odotti se "kepponen": parkkipaikalla oli rikottu ikkunat kuudesta autosta, ja minun autoni oli yksi niistä. Ystävällinen naapuri oli teipannut omansa lisäksi myös minun autoni ikkunan. Huomenna marssin poliisipäällikön (joka myös sai äänivyöryn kuntavaaleissa ja meni valtuustoon niin että heilahti) luokse, ja annan palautetta turvattomasta kaupungistamme ja vaadin selitystä miksi virkavalta ei vaivautunut edes ilmoittamaan minulle autooni kohdistuneesta ilkivallasta. Lisäksi aion tuoda julki mahdollisuuteni lisätä muuttotappiota muutenkin muuttotappioisessa kaupungissamme ja muuttaa mökille ... ja viedä mukanani pari muuta veronmaksajaa, ja muistuttaa että kolmen vuoden sisällä on veneeni sekä Miekkosen auto varastettu ja minun autoni tärvelty kaksi kertaa, eikä tekijöitä ole tavoitettu.

Mökillä sensijaan liisankukka jaksoi yllättää: