.

.

torstai 12. marraskuuta 2009

Runo tähän päivään

Lehm ja koiv

Mää tahro olla lehm koivu al.
Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uutt taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.
Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk
kamarim permanol, kakluni ette.

Heli Laaksonen

6 kommenttia:

Moira kirjoitti...

Kuulostaa melkein Luvian murteelta ;) Ihana arkinen tyyli, silti syvällinen ajatus!

Markka kirjoitti...

Murrerunot eivät ole helppoja luettavia. Tykkään kovasti paljon Laaksosen tyylistä, huumoria ja elämää.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana runo, juuri marraskuun tunnelmaan sopiva! Perjantai ja 13.toista pelastettu tällä, kiitos.
Ja Kainuusta terkkuja sinne!

Markka kirjoitti...

Eikö olekin! Terkkuja sinne kot`puoleen.

tina kirjoitti...

Kyllai se melkke juu kuulosta niinko luvilaine olis sen kirjottan, mut ei sit kumminka iha.

Markka kirjoitti...

Tina: se on meille savolaisille vähän kuin ulkomaan kieltä mutta ei kuitenkaan :D