.

.

tiistai 3. elokuuta 2010

Siinä se kaappi seisoi


... nimittäin jätekeskuksen puu- ja levytavaralle tarkoitetun roskalavan reunalla, kun vietiin Miekkosen kanssa purkujätettä kierrätyspisteeseen. Vanha, puinen kaappi kahdella ovella ja laatikolla, alkuperäiset vetimet, vain toinen hela laatikon avaimenreiästä puuttuu. Joku mies katseli sitä ja sanoi, että "harmi kun tavaroita ei saa ottaa keräyslavoilta". Sanoin hiljaa mielessäni "katsoppas tätä" ja singahdin kierrätyspisteen valvojan luo.  Sen kun otat vaan, oli vastaus kysymykseeni ja nyt lipasto komeilee uudessa mökin uudessa kammarissa toimittaen liinavaatekaapin virkaa. Että minä tulin iloiseksi vanhuksesta, kuin myös näistä emalikipoista, jotka puolestaan löytyivät edellisenä päivänä mökin läheltä metallinkeräysastiasta.


10 kommenttia:

Markka kirjoitti...

Eikö olekin! Kuvat on huonoja kun vastavaloon piti saada otettua mutta saahan noista jotenkin selvää.

Reeta kirjoitti...

Ei oo todellista! Ihana kaappi, miten joku ees oon raaskinut tuon heittää mäkeen!

Markka kirjoitti...

Elä muuta virka! Tuli myös tarpeeseen :)ja oisin vaikka voinu maksaakin tuosta vähän mutta tämä oli vielä parempi vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti...

Ai kun sulla on käynyt hyvä tuuri! oikein kiva :)t.Sesse

Norppa kirjoitti...

Mä en ehkä kestä! :)

Markka kirjoitti...

Sesse: Kerrankin tuuria, satuin vain olemaan oikeaan aikaan oikeasssa paikassa.
Norppa,Noora: En minäkään meinannut, nahoissani :D

sylvi kirjoitti...

Kiitos kun kävit vierailulla ja kommentoit. Tulin vastavierailulle. Kiinnostava blogi sinulla.
Ihana vanha kaappi. tuolla aikasemmin myös kauniita kukkia.
Hyvää viikonloppua Sinulle ja kaikkea hyvää.

Markka kirjoitti...

Sylvi: Mukavaa kun piipahdit ja tervetuloa toistekin mummonmökin ja vähän muihinkin tunnelmiin!
Kiitos, samoin!

seijastiina kirjoitti...

Voi jestas, mikä kaappi, tuollaisen minäkin tahtoisin ja emalikipot on kivoja ja kauniita :)
Hyviä löytöjä.

Markka kirjoitti...

Sijastiina: Melko onnelliseksi teki minut kaappi tämä :) roskalavalta pelastettu ihanuus...siis minulle, ei varmaankaan sen tuojalle.