.

.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Muuttumisleikkiä


Piha muuttuu mullikosta viheriöksi. Sana mullikko meillä pohjoisessa tarkoittaa mullalla olevaa maata, jossa ei vielä kasva mitään. Viheriö taas tässä tapauksessa on väärä sana, koska siitä tulee mieleen golf-kenttä, vaikka kyse on enimmäkseen rikkaruohojen peittämästä alueesta, jossa pitäisi kasvaa myös oikeaa nurmea ja valkoapilaa.



Omenapuu, jossa on runko ja kaksi oksaa, verhosi itsensä vaaleanpunaiseen harsoon. Taustalla leikkaamisesta innostunut karviainen lupaa runsasta satoa.



Tämä vähään tyytyväinen, nopeasti kasvava ja komeasti kukkiva kasvi peittää metsän reunassa ruman risukon. Horsma on Suomessa yleinen ja kasvupaikan suhteen vaatimaton kasvi, jota vihataan samoin kuin vieraskasvia, lupiinia. Molemmissa on minun mielestäni upeat kukinnot.



Kun olin lapsi, ihmettelin joka kevät äidin kasvimaalla kasvavaa raparperia. Miten aikaisin heti lumien sulettua se alkoi työntää punaisia versojaan mullan läpi. Varsia narskuteltiin paljaaltaan ja niitten kuoret kiertyivät korkkiruuville kuin kiharat. Tänä keväänä, kun mökillä raparperi venyi niin mahtaviin mittoihin, että siitä saivat osansa naapurit, ystävät ja sukulaiset, erään netistä löytämäni täytekakkuohjeen innoittamana innostuin tekemään tod hyvää jälkiruokaa, raparperirahkaa.

Ohje tässä:

- ainakin 10 raparperin vartta
- purkki rahkaa
- 2 dl vispikermaa tai jotain muuta vastaavaa vaahtoutuvaa valmistetta
- hienoa sokeria

Ota innolla vastaan tarjotut raparperit.
Paloittele varret, lisää hienoa sokeria ja keitä miedolla lämmöllä soseeksi. Raparperista itsestään irtoaa runsaasti nestettä, joten vettä ei tarvitse lisätä kuin tilkkanen alkuvaiheessa. Makeus kannattaa maistella ennen kuin lisää rahkan. Pirteää makua voi vielä lisätä tilkalla sitruunamehua. Jäähdytä.
Lisää purkillinen rahkaa ja sekoita. Lisää vaahdotettu kerma tai joku muu vastaava ja sekoita varovasti joukkoon. Syö ja nauti. Tarjoa niillekin, jotka eivät pidä raparperista. Tämän jälkeen pitävät. Niin ja on muuten raikas täytekakun täyte.



Jotkin asiat muuttuvat kauniimmaksi vanhetessaan...

3 kommenttia:

Baby kirjoitti...

Kiva kun päivität taas :) Hieno mummis!

Sirokko kirjoitti...

Isot puutarhatilat sinulla, kelpaa siellä kuopsutella. Raparperireseptin otin talteen, kiitos, niitä ei koskaan ole liikaa.
Kaunis vanha ovi ja kaunis pyörä, nostalginen yhdistelmä. Mummis...hih, tuota en ollut ennen kuullutkaan.

Markka kirjoitti...

Baby: 2 euron mummis on vielä soiva peli, rämisee nimittäin ihanasti mutta kulkee kuin unelma.
Sirokko: Ollos hyvä! Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito... :)