Hyötyliikunta sopii minulle. Siinä missä kaupungissa ei meinaa millään saada kulumaan puolta tuntia sauvakävelyyn, hurahtaa mökillä koko päivä kuin huomaamatta pilkkoessa, lapioidessa, kitkiessä ja kantaessa vähintään 12 ämpärillistä vettä kaivolta saunalle.
Kaupungissa naapurimme viherpeukaloinen kalastaja Erkki täytti 80 vuotta ja sai syntymäpäivälahjaksi rollaattorin. On ollut ilo olla hänelle silmänä ja kätenä puutarhanhoidossa - tänään istutimme ainakin sata asterin tainta kukkapenkkiin kerrostalomme takapihalle, sitä ennen mm. kehäkukkaa, köynnöskrassia, tilliä, sipulia, persiljaa, auringonkukkia. Malvat saivat jäädä odottamaan säiden lämpiämistä. Asumme melko pienessä kaupungissa melko pienessä kerrostalossa...
Erkki muuten oli niin onnellinen uudesta rollaattoristaan että möi mummonpyöränsä minulle. Pyörä maksoi kaksi (2) euroa, maksoin nimittäin tuplahinnan siitä mitä hän pyysi.
2 kommenttia:
Hyötyliikunta on siitä jännää, että toisin kuin urheillessa, sitä ei lopeta, kun väsyttää, vaan vasta paljon paljon myöhemmin, kun on valmista. Sillä tavalla tulee aina vähän työnnettyä jaksamisen rajaa kauemmaksi ja kunto kasvaa. Mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö venyttely ja verryttely olisi hyödyllistä. Toisaalta keppijumppaliikkeitä voi tehdä haravallakin. Sen sijaan kirves jumppavälineellä saatta aiheuttaa urheiluvammoja.
Nimenomaan, väsynyt mutta onnellinen. Haravakin hyötyliikuntavälineenä saattaa aiheuttaa pingispallon kokoisen kuhmun otsaluuhun jos sen piikkien päälle astuu kun se nojaa liiterin seinään.
Lähetä kommentti