.

.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

"Sisko ja sen veli" -trilogia, osa 3 Mielikuvitusta


Televisio oli jännittävä kapine. Alussa katseltiin lumisadetta ja ihmeteltiin ihmettelemästä päästyäkin sitä kun lumisateen seassa alkoi näkyä kuvia. Siihen aikaan televisiot olivat kaappimallisia ja niissä joko oli oikeat ovet tai rulo-ovi kuvaruudun edessä. Kerran katsottiin lastenohjelmia ukin kanssa. Ukki oli monta kertaa varoittanut, että liian lähelle televisiota ei saa mennä ja kun hetken päästä lastenohjelman juontaja sanoi "ja älkää lapset istuko liian lähellä televisioruutua", ukki oli varma että meidät oli nähty.
Piirretyt olivat tietenkin meidän suosikkeja. Eräässä Disneyn piirretyssä roolihahmo ponkaisi yhdellä loikalla seikkailemaan seinällä olevan taulun maisemaan. Eiköhän sitä pitänyt meidänkin kokeilla. Vanha gobeliini, joka esitti saksanhirviä metsässä sai kelvata. Seisottiin sohvan selkänojalla ja nojattiin gobeliiniin, mutta temppu ei ollutkaan niin helppo ja toisaalta näin jälkeenpäin ajateltuna eipä olisi ollut hauskaa pölähtää hirvilauman keskelle.

Radiokin oli mielenkiintoinen esine. Yritettiin katsoa kaiuttimen edessä olevan kangasverkon läpi, näkyykö siellä pieniä olentoja ja nuppia pyörittämällä kuunneltiin muitten maitten kohisevia kanavia.

Majan rakentamisessa oli hauskinta juuri se rakentaminen ja kun rakensi majan sohvapöydän alle n. miljoonaa Aku Ankka-lehteä apuna käyttäen, sen poiskorjaaminen ei ollutkaan niin helppo juttu, mutta piti suorittaa viimeisään illalla.

Joskus kokeiltiin lentää matolla. Epätoivon vimmalla puristettiin silmät kiinni maton reunoista ja yritettiin saada se lentämään olohuoneesta tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Ponnistus otti niin koville, että nukahdettiin ja kun herättiin oltiin varmoja että matto oli sillä aikaa tehnyt kierroksen Persiassa. Sekös harmitti.

Tulitikkuleikit ovat vaarallisia esimerkiksi silloin kun sytyttää kynttilän ja laittaa sen kirjahyllyyn. Palovammoja voi saada myös keittäessään puuhellan päällä leikkiastioissa herneitä - ilman vettä.

Ja todella ison haavan voi saada kun, pikkuveli pudottaa yläkerran portaissa noin kolmen kilon säilyketölkin leegoineen suoraan isosiskon päälakeen.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No,veli kommentoi taas.Ukki oli kova jätkä ja sillä oli isot hörökorvat,laittoi aina korvanlehden nurin päin kun meni nukkumaan.Ukin takana oli kiva ottaa päikkärit,sillä oli henkselit ja kun ukki rupesi kuorsaamaan oli kiva vetää niistä ja läpsäyttää selkään.Ukki oli myös aika hassu,kun jenkit olivat kuussa ja ajoivat sillä autolla 12km,niin ukki tuumasi että on se kuu iso,kun vieläkään ei reunoja näy?Ukki antoi aina myös bensarahaa siihen pappatunturiin ja kaiken huippu oli kun ukki sanoi "ei sinun tarvitse mennä kesätöihin,kyllä isä ja äiti sinut elättää.Hän oli minulle todella tärkeä ihminen,osti myös ekan aseen mulle,ilmapistooli Diana merkiltään,maksoi 17mk,ei sillä mihinkään osunut anyway,on muuten vieläkin tallessa.Parempi pistooli olisi maksanut 21mk,ja vieläkin tympäisee koska sillä olisi osunutkin muuhunkin kun liiterin oveen.

Anonyymi kirjoitti...

no,veli taas.Kevät oli kivaa aikaa,sain aina uudet farkut koulunpäättäjäisiin ja joku "murphyn-laki"oli mukana,toki piti mennä ulos riehumaan ja aina housun polvi rikki.Ja myös nappulakengät olivat kivat,12 nappulaa pohjassa ja itse osasin sitoa nauhat umpisolmuun,kun tuli jano niin sitten sisältä mehua hakemaan ja aina jumalaton läjä multaa yms.keittiöön.En vieläkään tiedä miksi äiti kuitenkin osti joka kevät ne "keinonahkaiset"tossut?Minulla oli myös hieno jousipyssy,kaupasta ostettu,kesällä oli "kivaa"ampua nuoli suoraan ylöspäin ja odottaa kenen päähän se osuu.Lasikuitu nuoli ja teräskärki,onneksi ei osunut kehenkään sillä ei tässä nyt kirjoiteltaisi.Oli minulla myös vihreä krokotiilinnahkainen takki,keinonahasta siis,minä tykkäsin kovasti,se oli hieno,muut eivät,sanoivat että tuoksu ei ole kovin miellyttävä,että jotenkin ummehtunut haju tulee kun avaat vetskarin,eipä minua haitannut.Toki se takki myös haprastui ja siitä ei minulle ollut kauan hyötyä.

Markka kirjoitti...

Ja ukki oli syntynyt 1.1.1895. Muistan nuo tapahtumat kyllä.

Anonyymi kirjoitti...

Ja taas huomataan kuinka suojelusenkelit lapsia valvoo, kun omat vanhemmat eivät pysy ehtymättömän ideavaraston mukana...:)

t. Riitta

Markka kirjoitti...

Noin 45 vuotta vanha suojelusenkelitaulu on mökin seinällä, haalistunut ja kulunut, mutta sen ihanampi.

Anonyymi kirjoitti...

Moro,veli taas.Olin kait 4v ja minulla oli oikea pyörä jossa oli valkoiset renkaat,sain kuningasidean että pitää päästä kaverin luokse leikkimään,noin 1km päähän ja ajelin sinne enkä tietty kertonut missä olen.Silloin ei ollut pyöräteitä vaan samaa baanaa kuin autotkin.Siitä keikasta sain vissiin arestia,ainakin isot nuhteet.Äsken kirjoitin ukista,hänellä oli myös upea tapa,kun tulin koulusta,oli valmis kermakahvi ja täytemunkki odottamassa joka päivä.Ukki oli myös hyvä ruoanlaittaja,teki hyvää lihakeittoa,syy selvisi myöhemmin,ukki laittoi aina about 500g voita siihen,minä jo pienenä ihmettelin miksi keitossa perunat on ihan keltaisia.Meillä oli myös Rexi niminen skotlannin paimenkoira,se oli minun kaveri kun pelattiin jääkiekkoa niin rexi otti aina kiekon suuhunsa ja toi sen minulle,hän oli myös vihainen jos joku yritti ottaa kiekon pois niin,eipä yrittänyt toistakertaa.Minun puoli kyllä voitti kun rexi oli mukana pelissä.

Markka kirjoitti...

Ukki ja kahvi odotti kun tultiin koulusta. Rexiä sai kotiväki vaikka imuroida, mutta vieraille se oli vihainen.

Reeta kirjoitti...

Eikö Rexi ollutkaan collie?

Markka kirjoitti...

Eikö skotlannin paimenkoira ole collie eli lassie...

Reeta kirjoitti...

Jaa-a, enpä tuota tiedä. Google on ystävä :D