Kansakoulun kevätjuhlanäytelmässä esitin merikapteenin vaimoa. Kuoro lauloi "kapteeni katsoi horisonttihin" ja minä vilkutin paperikukilla koristetussa olkihatussani ja kretonkimekossani hyvästit luokkakaverilleni Tarmolle, joka esitti merille lähtevää miestäni. Olimme jotain 9 vee ja sen jälkeen minua hieman kiusattiin Tarmolla.
Lapset ovat hyvin hellyttäviä esiintyessään, vaikka yleensä pienet lapset keskittyvät yleisön edessä enimmäkseen kaikkeen muuhun kuin esiintymiseen, kuten esimerkiksi nenän kaivamiseen tai hameen helman rullaamiseen napaan asti niin että alushousut näkyvät.
Ennen koulun kuusijuhla oli koko kylän yhteinen juhla, joka keräsi paljon väkeä. Joulunäytelmässä minut valittiin esittämään nukkea. Nuken esittäminen olisi ollut suhteellisen helppoa, ellei tämä olisi ollut puhuva nukke. Sain roolin siitä syystä että olin luokaltani ainoa, joka osasi sanoa nukelle kuuluvan repliikiin r-kirjainta ranskalaisittain sorauttaen: "Nimeni on Brigitte ja olen Pariisista". Huonommin kävi eräässä toisessa joulukuvaelmassa, jossa paimenet olivat kedolla vartioimassa yöllä laumaansa, sillä paimenten ja lampaiden välille tuli tappelu, jonka lampaat voittivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti