.

.

lauantai 29. maaliskuuta 2008

"Sisko ja sen veli" -trilogia, osa 2 Kesä


"Elämä on ihmisen parasta aikaa" sanoo Matti Nykänen. Kesä on lapsen parasta aikaa, ja se alkoi siitä kun sai vappuna laittaa kesäkengät jalkaan ja velipoika polvihousut, ja noin 4 minuuttia sen jälkeen oli polvilumpiot nahattomana.
Uimassa purjautuminen oli kaikkein hauskinta. Uimaranta oli vaan niin kaukana, että kun sieltä oli polkenut pyörällä kotiin, oli taas kuuma, ja piti lähteä takaisin.
Ja jos kesällä satoi, satoi vain kuurolla, ja silloin mentiin hyppimään sateeseen, paitsi jos ukkosti.
Leikkimökin ikkuna oli hajonnut, siitä oli kiva pitää kioskia. Voikukan kukat oli voita, lehdet kaloja, kivet perunoita ja kuravesi kahvia. Kun veti saraheinän maasta, sen juuri oli kuin pieni sipuli. Sitten myytiin leikisti junalippuja ja pääsymaksu vessaan maksoi yhden ratamonlehden. Ja eikö kohta kuulunut äidin huuto: "kuka on kakkinut leikkimökin taakse?" ja sekin palvelu piti lopettaa.
Rymyttiin läheisessä metsässä isolla kivellä, jonka sisällä uskottiin olevan luolan, syötiin mustikoita ja puolukoita. Toisen kiven vierestä löytyi luuranko. Se oli naapurin koiran, joka oli kuollut vesikauhuun. Vuosien saatossa nekin kivet on kummasti kutistuneet.
Kun meille rakennettiin taloa, oltiin velipojan kanssa isän mukana usein rakennuksella. Sinne matkattiin aamulla skootterilla, veli istui isän edessä ja minä takana. Päivänä muutamana pikkuveljellä kävi aika pitkäksi ja alkoi kiukuttelu. Minäpä keksin että jos tekaisen pajupillin ja soittelen sillä, kyllä se siitä ilostuu. Ja eikun isän pakista puukko esille ja askartelemaan. Pajupilli ei koskaan tullut valmiiksi ja tänäkin päivänä vasemmassa peukalossa on arpi muistona. Loppui muuten silloin velipojalla huuto ja minulla alkoi.
Hieman isompana ajettiin pappatunturilla metsätiellä. Eikä siinä mitään niin kauan kunnes päätettiin ajaa pikataival kolmestaan. Jokainenhan tietää, että kovassa vauhdissa ja mutkassa ajopeli hieman kallistuu, meillä hieman enemmän. Suuronnettomuus oli lähellä, sillä juuri siinä kohtaa sattui olemaan liejuinen rapakonpohja. Lennettiin kaikki eri suuntiin ja tyttökaverini, joka oli se kolmas kyytiläinen, lensi puuhun. Rytäkästä toivuttuamme todettiin että keltään ei mennyt käsi poikki eikä silmä puhki ja että männyn oksassa roikkui takin hiha.

5 kommenttia:

Reeta kirjoitti...

Onko toi hiukasta?

Anonyymi kirjoitti...

no niin,velipoika kommentoi mopo-sydeemiä.mieti ite 68 pappatunturi ja vielä käsivaihteilla,väri mopon oli punainen,ja sen olin saanut kun tiskasin koko kesän päivällisruoat.oli jännää,no lähdettiin siskoni ja vielä oli hänenkin kaveri tarakalla istumassa ajelemaan.olin sanonut että kallistakaa aina samaan suuntaan ja niin tehtiin,vieläkin on kait siellä yhdessä mutkassa männyn oksassa hiha joka jäi "siltä"kolmannelta kun vedettiin kunnolla könät,anyway pappatuturi pörisi iloisesti ja matka jatkui.miksiköhän kumpipaan ei tullut uudestaan kyytiin?ehkä se että itse kuski oli 12v ja 120cm pitkä, ei edes itsellä yltänyt jalat maahan.no tietty mopoa piti virittää ja modifoida ja aina jäi kourallinen osia yli ja silti pappa tunturipelitti.varmaan kauhein kokemus meidän naapureille oli kun keksin ottaa koko pakoputken pois,itestä oli kivaa kun liekit löivät pakoaukosta ja melu oli hirveä ja taas mentiin,miksi nykyään ei ole niin kivoja naapureita että ne ei suutu jos 12v pärrää mopolla koko illat?no,oli naapureillakin kolme poikaa ja samat vinkeet kuin minullakin.

Anonyymi kirjoitti...

no niin,velipoika kommentoi.aloitin kauppiasuran jo -8v ikäisenä,meidän liki oli ok-maakunnan lähikauppa ja minulla oli 1 markka rahaa ja menin ostamaan karkkia.no enpä ostanutkaan vaan ostin sellaisen litteän taskulampun jossa oli mulkosilmä linssi,made by ussar.no sitten menin naapuriin ja kysyin onko syksyä varten jo hankittu valoa?ja möin sen lampun 2mk,ja takas kauppaan ja nyt 2 lamppua mukaan ja taas naapureihin kysymään onko lamppuhommat kunnossa?möin varmaan kymmenen taskulamppua sinä päivänä,enemmänkin olisin myynyt mutta ne loppuivat sieltä kaupasta.en muista ostinko ollenkaan karkkia jota olin lähtenyt hakemaan,kaupanteko valtasi minun mielen!

Anna Emilia kirjoitti...

:) hauskaa settiä

- Anna

Markka kirjoitti...

Kuva on Hiukasta.
En muista taskulamppukauppiasta ollenkaan :D