.

.

lauantai 5. huhtikuuta 2008

Satumaista


Kauan sitten Persiassa asui muuan kalifi,
kotinansa Tehranissa marmorinen palatsi.

Kupoleita kultaisia, tuhansittain kuvia,
kauniit neidot tanssillansa tuotti hälle huvia.

Lentävällä matollansa aavikolla huristi,
lemmikkinään, ihme kyllä, vanha laiska kameli.

Joskus käärmeenlumoojia palatsissa nähtiin,
kobrat soiton tahdissa kurkottivat tähtiin.

Hamppuköyden tanssimaan myös saivat soitollansa,
kilpaa kanssa käärmeiden, pajukoreissansa.

Viisi vanhaa fakiiria piikkimaton päällä,
tuota rentoutumistapaa ei tunnetakaan täällä.

Mutta tuosta kalifista kaikkein hauskin asia,
oli pieni lasipullo, vihreätä lasia.

Jos joskus kauas Persiasta matkustella halusi,
ei auttaa voinut taikamatto eikä vanha kameli.

Vaan kun vanhan lasipullon korkin hiljaa avasi,
pullon suusta suuri henki esiin tulla ravasi.

"Olen Suuri Pullon Henki, voimakas ja mahtava,
kiitokseksi vapaudesta täytän kolme toivetta."

Ensimmäinen toive oli saada kauas matkustaa,
Honoluluun, Timbuktuun taikka kohti Alaskaa.

Toinen toive kalifin, oli päästä takaisin,
ja kolmas toive - aina sama - arvaatko, no tietenkin.

Suuri Henki pulloonsa ei tahtonutkaan palata,
siispä sitä kolmanneksi hältä piti toivoa.

(Runo on ennenjulkaisematonta tuotantoa sarjassa "Riimirunoja lapsille ja lapsenmielisille", kirjoitettu vuonna nakki ja löytyi vanhaa luonnoslehtiötä selatessa. Kirjoittaja ei vastaa asiavirheistä, sillä saduissa kaikki on totta.)

2 kommenttia:

Reeta kirjoitti...

Tosi ihana runo!!! Ihan valmis ja kustannuskelpoinen! Lisää matskua kehiin!

Jenni kirjoitti...

Minusta voisit hyvin tehdä kirjan. Kunnollisista riimirunoista on aina pulaa. Tee jotain sirkusaiheista. Sirkusaiheinen on kiven alla.