.

.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2008

Murphyn laki


Minusta tuntuu että lähes poikkeuksetta valitsen kaupassa aina sen kassajonon, jossa jollakin edelläni olevalla on jäänyt appelsiinit punnitsematta tai liikenteessä sen kaistan, jonka myös etananvauhtia kulkeva lakaisukone on valinnut.

Eilen palautin pulloja. Pullonpalautusautomaatteja oli kaksi, joista toisen edessä seisoi yksinään mies ostoskärry pulloja pullollaan ja toisen edessä jonossa puolenkymmentä heppua. Ostoskärrymiehen puoleinen automaatti hälytti, mutta toinen toimi moitteettomasti. Huoltomies riensi korjaamaan hälyttävän automaatin, ja ostoskärrymies alkoi lappaa pulloja koneeseen tiuhaan tahtiin. Kysyin kohteliaasti pitemmässä jonossa seisovilta asiakkailta, jotka olivat tulleet minua aikaisemmin, haluaisiko joku mennä yksinäisen ostoskärrymiehen jonoon - kaikki puistelivat päätään. Olin mielessäni laskeskellut, että ennekuin nuo viisi henkilöä ovat ehtineet palauttaa pullonsa, sen automaatin on pakko on jumiin, sillä pulloautomaatit tekevät sitä alvariinsa. Enkä voinut mitään sille että suupieliäni alkoi hieman nykiä kun poistuin palautuspisteestä jumiin menneen automaatin jäädessä hälyttämään huoltomiestä.

Terveisiä Mr. Murphylle: hävisit.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Haha!

Anonyymi kirjoitti...

Eikös se ole niin, että vahingonilo on paras ilo!??! (Paitsi jos se vahinko on sattunut itselle ja toiset nauraa...)

-sermin takaa-