.

.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Primula veris


Mökin piha kuoriutuu kinoksista. Tiilistä kyhätty grilli on astunut esiin ja krookukset puskevat maasta aurinkoisella seinustalla. Kevätesikot näyttävät tänäkin keväänä täyttävän pihan ja raparperin pyöreät, punaiset versot pilkottavat sohjon seasta. Samoin kuin ulkotulien alumiiniset kuoret.
Marjapensaiden leikkaus, ehkä niiden noin 100-vuotiaan elämän aikana ensimmäinen, on aikamoinen urakka. Sitä ei arvaakkaan, että kun noin 7 pensasta on leikattu kokonaan alas ja noin toiset 7 sekä 3 omenapuuta harvennettu, siitä tulee 10 m3:n oksaröykkiö, joka pitäisi hävittää jotenkin. Oksasilppurin hankkimisen sijaan harkitsen kassaran hankkimista, ajatellen sitkeästi kuulemiani lauseita: "raitista ilmaa ja liikuntaa" ja " kun hakkaat omat polttopuusi, ne lämmittävät sinua kahdesti" kuin myös että kyseinen kapine on noin 30 kertaa oksasilppuria halvempi.
Karviaismarjapensaita leikatessa käväisee mielessä että eikö 50 % tuosta piikkimäärästä olisi riittänyt ja että näppylähanskat eivät ehkä ole parhaat työhansikkaat ko. tehtävään. Kumartuessa leikkaamaan, persus ylettyy aina sopivasti viereiseen pensaaseen.
Lintulauta on vielä paikoillaan kiinni vanhassa sireenissä. Lintulaudan alle on pudonnut auringonkukan siemeniä. Jos sitä kohtaa ei haravoisi, voisi siinä kesällä kasvaa muutama auringonkukka.
Tänään karviasimarjapensaan piikit löytyvät jo helposti sormista, sitä toista paikkaa en viitsi edes tutkia.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hehee, tervetuloa minun jokapäiväiseen elämääni tällä hetkellä. *kaivaa happojmarjan piikkiä sormesta* Olkapäät kipeänä voimasaksien käytöstä. Pensaiden alasleikkaus on kovaa työtä, varsinkin jos pensaat on 100v.

Markka kirjoitti...

Vastapainoa päätetyöskentelylle. Ei paha.

Anonyymi kirjoitti...

Jemoryn Jennin vinkistä päädyin tänne, ja kylläpä viihdyinkin! Lisäsin ensimmäisen kirjoituksen luettuani heti suosikki-listalleni.

Kannattaa hankkia joku jyrsijöitä tai kaneja omistava tuttu. He osaavat arvostaa omenapuun oksia, siis olettaen että heillä ei omia omenapuita ole.

Nimim. muutamaan kertaan on tehnyt mieli laittaa kaupan seinälle ilmoistus: "otetaan vastaan oksia"

-Rosa Majalis

Markka kirjoitti...

Kiitos Rosa Majalis. Otanpa vinkistä vaarin, ellen sitten ota jyrsijää tai pupua. Oikeastaan pihapupu onkin, mutta se syö niitä oksia mielestäni väärästä paikasta ja väärään aikaan :D