.

.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Kirppikseltä kotiin


Hankin vielä kaiken kiireen keskelle tuunattavaa kirppikseltä ja varaston kätköistä.
Kirpputorikierroksen antia siis kaikki muut, paitsi pöytä löytyi hylättynä nykyisen kodin varastosta. Viinipullosta tehty hauska lamppu saa uuden varjostimen, pöytä uuden maalipinnan ja valkoinen varjostimen kehikko sopii sellaisenaan laitettavaksi keittiön valaisimeen. Intialaisessa norsutyynyssä on kivat värit ja kirjoja tarttui mukaan, tottakai. Vanhaan lehtitelineeseen voisi laittaa vaikka lautasia, mutta se päätynee kuitenkin alkuperäiseen tarkoitukseensa, ehkä.
50-luvun keittiöt ovat pieniä ja epäkäytännöllisiä, työtasot olemattomia ja kaappitilaa niukasti. Kaappeja siivotessani säätelin hieman hyllyjen korkeuksia. Ensin en saanut kaikkia kannakkeita irti ilman teräaseita ja sitten en saanut niitä tungettua uusiin reikiin ilman kaakaopurkkia. Nappasin nimittäin keittiöjakkaralla keikkuessani ensimmäisen käteen sattuvan esineen lyöntivälineeksi ja se sattui olemaan kaakaopurkki, lasinen. Onneksi Miekkonen ei huomannut eikä purkki särkynyt.
Ja noitahan saa kirpputorilta euro/kappale. Lähdenpä tästä nyt maalaushommiin.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Jotain uutta, jotain vanhaa


Muutos on ihmiselle hyväksi. Sen lisäksi, että muutossa tulee heitettyä turhaa tavaraa pois, on hyväksi hankkia tilalle jotain uutta, esimerkiksi verhokangasta, koska se maksaa vähemmän ja tuottaa mielihyvää (ainakin minulle) enemmän kuin 43 ":n teräväpiirtotaulutelevisio. Tietysti siitä pitää äänestää mutta supliikkinaisena aina keksii selityksen, jolla peittoaa puuvillalla tv:n 6-0..l
Tässä keittiön ikkunan uusi ilme...

...ja tässä näkymä samasta ikkunasta.

Tein sen sitten tänään eli vedin hellan ulos. Kirosin niin paljon, jotta Herra minua armahtakoon, ihmisen epäsiisteydestä. Voi sitä paskan määrää mitä keittiössä voi olla. Onpahan nyt sekin kohta desinfioitu...muuttopäivää odotellessa.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Puikolla tahtia - taikolla puhtia

"Kuten kaikki tietävät, hyvä vastapaino päätetyöskentelylle on kutominen" sanoo hieromakoneiden myyntiedustaja. Tässä kuvia muutamista tämän talven kötöstyksistä.
Tosihelppo boncho 7-veljeksestä.

Torakkatossut ja kanakintaat seiskaveikasta. Ja kirjailuun sopivia langanpätkiä löytyy aina korin pohjalta.

Parin tunnin baskeri Novita Isoveli-langasta.

Romanttista roosaa lankaa löytyi läjäpäin kirpparilta eikä maksanut paljon mitään. Kirpputorit ovat oikeita aarreaittoja lankojen suhteen. Eikä ne ole mitään purkulankoja.

"Kälpässienihousut". Heti toisessa pallukkarivissä tuli virhe, jota en viitsinyt lähteä korjaamaan, joten pilkutus jäi pariin palloriviin.

Kalpeat kalvokkaat Nallesta

Miekkonen roudasi valtavan lankavarastoni uuteen kotiimme ensimmäisten muuttotavaroiden joukossa. Mitenkähän tällä viikolla television katsominen sujuu, jos sitä nyt ehtii katsoa. Varsinainen muutto on edessä ensi lauantaina klo. 12, siihen saakka kaaoksen keskellä siellä ja täällä.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Pitsimatto


Sisustuslehtiä selatessani silmään pisti lattialle sopivat pitsiliinat . Koska lankakoriini oli eksynyt kaalinpään kokoinenn kerä mustaa trikookudetta ja minulla oli tarve mustalle pitsimatolle, googletin "virkattu pitsimatto, ohje". Monenmoista keskustelua ja blogia tuolla hakusanalla löytyi, mutta en jaksanut kaivaa niistä esiin virkkausohjetta. Siispä "Virkkuukoukussa" -sivuille ja silmä tarkaksi. Tulos näkyvissä, tosin melko huonolaatuisessa kuvassa 2,5tunnin kuluttua. Halkaisija on 60 cm koukulla 10. Jos tämä kuvan perusteella toteutetun käsityön virkkausohje on rikos, tunnustan ja vielä ilman kidutusta!

Pitsimatto

Tarvikkeet: matonkudetta ( minulla oli sellaista, joka vaikutti luistimien nauhoilta) ja virkkuukoukku nro. 10.

1.krs Tee matonkuteesta sormen ympärille lenkki ja virkkaa siihen 12 kiinteää silmukkaa, sulje piilosilmukalla (ps). Kaikki kerrokset työn loppuun asti suljetaan piilosilmukalla (ps).
1. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 1 pylväs (p), 1 ketjusilmukka (kjs).
2. krs: 3 p kjs-kaareen, 2 kjs, kerroksen loppuun.
3. krs: 4 p ed. kerroksen pylväisiin, 2 kjs, kerroksen loppuun.
4. krs: 5 p ed. kerroksen pylväisiin, 2 kjs, kerroksen loppuun.
5. krs: 6 p ed. kerroksen pylväisiin, 2 kjs, kerroksen loppuun.
6. krs: 5 p ed. kerroksen pylväisiin, 4 kjs, kerroksen loppuun.
7. krs: 2 p ed. kerroksen 1. ja 2. pylvääseen, 1 kjs, jätä 1 p väliin, 2 p. ed. kerroksen 4. ja 5. pylvääseen, 1 ks, kerroksen loppuun.
8. krs: 5 p ed. kerroksen 4 pylvääseen, 1 kjs, kerroksen loppun.
9. krs: samoin kuin 8. krs
10. krs: 6 kjs, 1 kiinteä silmukka (ks) kjs-kaareen, kerroksen loppuun.
11. krs: 1 ks, 1 ½-pylväs, 1 p, 1 pitkäpylväs., 1 p., 1 ½-p, 1 ks kjs-kaareen, kerroksen loppuun.
Kannattaa könytä lattialla ja virkata tasaisella alustalla, jotta matosta tulee tasainen eikä reuna ala liepottaa. Jos kude on pätkissä, ompele ne yhteen, vältyt päättelyltä, joka ei kuitenkaan pidä.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Rumbaa vai sambaa


Pidän tanssimisesta, Miekkonen ei. Tällä kerralla rumba ei ole tanssia, vaan muutto, eikä Miekkonen pidä siitäkään. Muutamme kuudenteen kerrokseen 50-luvun talossa, jonka hissi kantaa 240 kg eli kolme ihmistä paitsi jos Miekkonen on kyydissä niin kaksi. Lisäksi hissin lattiapinta-ala on noin yksi neliö, joten huonekalujen vieminen hissillä yläilmoihin on mahdotonta.
Viime vuosina on tullut muutettua kerran vuodessa. Hammaslääkärini, jonka pakeilla käyn joka kolmas vuosi sanoi, että olen hänen useimmin muuttava asiakkaansa.
Hyvä puoli muutossa on se, että joutuu tekemään (saa tehdä) tavaroista inventaarion. Paitsi, että heti kun on heittänyt muutossa pois pari kuutiota tarpeetonta tavaraa, sitä tarvitsisi jo viikon päästä. Huikean iso häkkivarasto on luxusta, se sijaitsee seitsemännessä kerroksessa. 50-luvulla rakennetuissa taloissa on ihanaa leveät, kiviset ikkunalaudat ja isot huoneet. Keittiö taas on niin pieni, että ruokapöydän sijoittaminen sinne on melkein mahdotonta.
Siivosin eilen ja tänään desinfioiden kaiken mikä desinfioitavissa on, joku pakkomielle. Hellaa en vielä vetänyt ulos kolostaan mutta leikkuulaudan kunnosta päätellen luulen, että siellä takana odottaa ikävä yllätys. Kaikki, siis KAIKKI komerojen hyllyt oli päällystetty Marimekon Unikko-hyllypaperilla, joka oli parhaat vuotensa nähnyt. Kun paperit revittin pois, alta paljastui tavalliset valkoiset hyllyt *huoh*. Ja mikä työ teippien irrottamisessa!
Ei se mitään. Asunto on persoonallinen, vaikkakin epäkäytännöllinen - siis sopii meille - kaapin paikasta pitää hieman vielä keskustella :D. Isolle kellolle(kuvassa), josta olin haaveillut jo kauan ja nyt hankin sen, keksin oivallinen paikan olohuoneessa, mistä se näkyy eteiseen ja keittiöön.
Eipä muuten käy kateeksi muuttofirman kavereita...

lauantai 6. helmikuuta 2010

Ihmemaassa


Kaksi viikonloppua poissa mökiltä ja tienoo on muuttunut satumaaksi, lukuunottamatta keittiön tiskipöydän alakaappia, joka on taistelutanner. Veden määrästä päätellen kyse on meritaistelusta ja vesi on kaapissa ei putkessa. Tuntien sulatusyritykset kiehuvalla vedellä suoraan vesijohtoon osoittautuivat turhiksi. Iltapäivällä, jahka kirpparit on kierretty ja käyty ostamassa liiteriin munalukko - koska liiteri muuttuu puutarhavajaksi - ja itselle särvintä, sulatusyritykset jatkuvat föönin avulla...saattaa se olla samalla kuivausyrityskin.
Naapuri oli työntänyt tiensuun auki ja autolle tilan pihaan. Sen jälkeen itsellä tunti hyötyliikuntaa lapiolla, ja taas pääsee saunalle, liiterille ja lintulaudalle.
Tämän puutalon asukkaan ei lumitöistä tarvitse huolehtia.

Sen lisäksi, että joku oli varastanut pumppukaivon, mökin nurkalle oli kasvanut valkoinen jättiläissieni. Myöhemmin pumppukaivo löytyi lumikinoksen alta.

Luulenpa, että pieniä tiitiäisiä alkaa näkymään kohta näilläkin nurkilla. Todistettavasti niitä esiintyy jo muualla Suomessa.

Viime kesänä saatiin napattua kuva toisesta tiitiäisestä, joka oli unohtunut tarkastelemaan sireenin oksaan ripustettua "timanttia".

tiistai 2. helmikuuta 2010

Lunta tupaan


Lumisin talvi 30 vuoteen Helsingissä. Liikenne on kaaoksessa ja aurauskalustoa ei ole tarpeeksi, vai oliko se aurauskalustohenkilökuntaa siis rahaa. Lumen kolausapua on pyydetty siviileiltä, koska ajoväylät ovat kaventuneet huomattavasti. Haloo, eikö puskutraktoreita, kuorma-autoja ja lumenkaatopaikkoja ole keksitty Helsingin kokoisessa kaupungissa, joka sijaitsee maapallollakin melko lähellä pohjoisnapaa suhteessa muihin maailman kaupunkeihin. Toisaalta jos niitä tarvitsee kerran 30 vuodessa... Aamut ovat olleetkin melko pöpperöisiä. Sana pöpperö tarkoittaa vähintään 20 cm:n lumikerrosta kaduilla, jonka läpi, ylitse tai sivuitse on sukkuloitava töihin, tai kuka minnekin. Hyvä puoli siinä oli tänä aamuna, että auton pohja putsautui. Koominen näky oli skootteri, joka yritti pysyä raiteella tai toisella tai siinä keskellä ja sen lisäksi pystyssä.
Ajatus naapurin puskutraktorin särkymisestä mökkipaikkakunnalla hirvittää. Jos niin on käynyt taas niin kuin viime talvena, pihatien ja -polut on tuiskuttanut tasaiseksi ja viikonloppu pitää aloittaa lumenluonnilla ennen kuin pääsee edes mökkiin sisälle. Autolle pitää lapioda paikka pihaan, jotta sen saa pois ajotieltä, mikä onkin se rankin vaihe, koska päätien aurannut aura-auto on tukkinut tiensuun. Pahimmassa tapauksessa aurattu lumi on kovettunut jäämöhkäleiksi, joihin ei lumilapio pysty, vaan täytyy ottaa järeämmät aseet esiin. Aion hakea ensi talveksi lupaa käyttää dynamiittia, vaikka vain ihan pikkiriikkisiä pötköjä. Sen jälkeen pitää avata polku mökkiin ja saunalle sekä liiterille - oivallista hyötyliikuntaa...no aina pitää joka asiassa yrittää nähdä jotain positiivista. Lopulta kun on päässyt kimpsuineen ja kampsuineen mökkiin sisälle on hiestä märkä, mökki on kylmä ja saunavedet kantamatta voikin viikonlopun vietto alkaa. Ja saunan lämpiämistä odotellessa lumikin ehtii kuivaa pyykkinarulla.