Kesäkäsitöitä

Minulla on kesäkäsi, sillä sille riittää töitä. Tällä kertaa tiskirättejä, pannulappuja, ötökkäpipo, seinien ynnä katon sekä ikkunanpielien maalausta, kitkemistä, kuokkimista, ompelemista, pyyhkimistä, pesemistä...

Tätä hellepäivää en missannut, vaan menin aamulla torille, kävin kampaajalla, kirpparilla, kaupassa ja grillasin, pääasiassa itseäni. Mittailin tiluksia ja huomasin, että sipulissa on enemmän vartta kuin mukulaa mutta marjoja  ja hedelmiä (omenaa) tulee rutkasti.

Tein kaalimuhennosta uudesta kaalista, porkkanoista ja sipulista, nam.

Tiskirätit ja pannulaput.

Ötökkäpipo Poikaselle.

Karviainen.

Kirsikka!

Punainen viinimarja.

Ja eikun variksenpelättimen tekoon!

Ps. eka kuva ei liity mitenkään tekstiin mutta on iltatoripäivän ostos...oooo....Geddes!

Mökki ja MÖKKI

"Näin mökkeilevät miljonäärit" seisoo Iltalehden lööpissä....mutta missä se mökki on? Kuvassa taitaa olla 7,5 miljoonan euron luksus-huvila, jos sitä edes silläkään sanalla pystyy enää kuvaamaan. No, mikä ketäkin miellyttää ja jos rahaa on niin että ei paskalle taivu niin siitä vaan....mutta 7,5 miljoonaa....

Mökki on sitä kun on juokseva vesi, niin kauan kuin sitä jaksaa sankolla kaivolta saunalle juoksuttaa, ikkunan pielien maali rapisee ja lattiat narisevat. Astiat pestään käsin ja vessa on ulkorakennuksessa. Joillakin järvi on ihan rannassa, meillä ei ole edes sitä.

Mutta voi sitä autuutta kun istahtaa kotisaunan lauteelle tai syyspimeällä takkatulen ääreen lämmittelemään ja tilaa halakoja puu-ukolta, jotta edellä mainituista asioista voisi nauttia. Kurmeeateria valmistuu pallorillissä ihan yhtälailla kuin kiertoilmauunissa ja onnikka kulkee pari kertaa päivässä kaupunkiin ja takasin.

Lehden mielipidemittauksessa 73 %  siihen vastanneista oli sitä mieltä, että mummonmökki on parempi kuin luksushuvila.

Juhannuspäivää

Keksin yhdistää huvin ja huvin eli siirsin kannettavan pihalle - aurinkoa ottaessa voi kirjoitella ja päinvastoin paitsi että ei  nää mitään. Miekkonen tässä samaisen pöydän ääressä eilen siistiytymässä juhannuskuntoon.

Perustamamme SiiliBaarin maine on kiirinyt. Eilen vierailijoita oli peräti seitsemän kahdessa pöydässä, ilmankos, kun sapuska on ilmaista. Heillä se siisteys ei ole huippuluokkaa nimittäin sen verran paljon kakkaa on ruokakupeissa vieraiden poistuttua, Miekkonen huolehtii SiiliBaarin siisteydestä rukkaset kädessä ja pyykkipoika nenässä.

Tänään teemme kattauksen keskelle pihaa ja asetumme kameran kanssa kytikselle josko kaikki seitsemän veljestä saisi samaan kuvaan. Poikasia ei ole vielä näkynyt. Kaupungissa oli keskellä tietä yksi melko litistyneenä.

Rohkein kaveri seikkaili pihalla ja asettui peräti poseeraamaan kun paparazzi lähestyi.

Itse grillasimme lohta ja keitimme uusia perunoita, jälkiruuaksi nautimme kahvia ja jäätelöä ja hieman sangriaa. Oma pottumaa näyttää nyt tältä, takavasemmalla kaksi tomaattia yrittää kukkia.

Ojakellukka leviää pihan laitamalla. Jo lapsena minua viehätti tämä ei minkään värinen kasvi.

Päätän raporttini täältä Savosta tähän ja siirrän koneen sisätiloihin sadekuurolta suojaan.

Ihanaa Juhannusta

"Juhannus on meillä herttainen, sauna pesty ja puhtoinen, piha on hieman rönsyinen mutta ihan kotoinen.."

Aamukahvit nautittiin Katoksessa auringon lämmössä.

HYVÄÄ JA AURINKOISTA JUHANNUSTA KAIKILLE!

Roskisdyykkausta

Muistan, kun olin pieni ja vein isän kanssa kaatopaikalle roinaa. Seisoin maassa lojuvan oven päällä ja pelkäsin rottia. Suhteeni rottiin on sittemmin muuttunut täysin tyttären lemmikin myötä mutta se on toinen juttu. Siinä seisoskellessani ja isää odotellessani silmäni osuivat pärekoriin. Korissa oli koulukirjoja, kaksi täyttä postimerkkikansiota ja korin vieressä puhdas, kolme metriä pitkä, tomikas-kuvioinen matto rullalla. Kori ja matto kulkivat mukanamme yli kymmenen vuotta ja postimerkkikansiot ovat edelleen tallessa.

Toissapäivänä veimme Miekkosen kanssa pelti- ja lasipurkkeja kierrätyspisteeseen ja kuvassa tulos, palatessa mukana oli enemmän tavaraa kuin mennessä :)

Vaaleanturkoosin purkin pohjassa lukee Vilén Finnware, isoin on venäläinen teepurkki ja oranssin tunnistaa kaikki. Käsipainot ovat hieman liian painavat minulle mutta Miekkonen oli mielissään ja moottorisaha

on pientä viritystä vaille soiva peli. Samasta "roskiksesta" löytyi taannoin kaksi kolmen litran kattilaa, ja alimmassa kuvassa näkyvät "Tofee"- ja pikkukukallinen, kantikas purkki sekä viinikarahvi.

Kesäloman ensimmäisenä päivänä heräsin jo 7:10 ja aloin tyhjentämään verstasrakennusta remonttia varten. Ehdin jo maalaamaan ikkunan pielet. Sieluni silmillä nään jo seinillä hyllyjä, joilla komeilee peltipurkki poikineen, 30 neliön mökkiin kun ei kovin paljon purkkihyllyjä mahdu.

Tänä aamuna venytin vasiten ylösnousemista peräti puoli yhdeksään, juon kolmatta mukillista kahvia ja nyt lähden kohta maalaamaan ikkunanpielet toiseen kertaan, ihan vähän vaan remonttia tiedossa tänään.

Ps. kaupunkikodin taloyhtiön roskiksesta pelastin Singer-merkkisen ompelukoneen sähköllä.

Tunteita ja tuoksuja

Näin lupiinien vallatessa tien vieret ja ihan luvan kanssa mökin pihan reunaman tuli kukan tuoksusta mieleen jokin häivähdys lapsuudesta. Äidillä oli oma kukkapenkkinsä lupiineille, niitä kun ei siihen aikaan kasvanut joka paikassa ja siitä se tuoksumuisto. 

Eilen oli kesä ja haimme puutarhalta tyttären tilaamat kaksi valkoista sireeniä ja rautatieomenapuun pihaan. Nykyään kasvienkin tilaaminen on siirtynyt nettiin, joten ei kun tilaus sisään ja nouto omatoimisesti tietystä paikasta, maksu pankkitilille. Kätevää eikö totta?

 

Kirpputorillakin ehdin piipahtaa, isoin raastinrauta 1 eur. Jossakin lehdessä oli samanlaisesta tehty tuikkulyhty.

Ja tämä puikula siivilä oli pakko ostaa, aikas erikoinen, 50 cent.

Telkkarista on kadoksissa kanavat 3, 4 ja Sub mutta näin kuitenkin miten Prinssi sai Prinsessansa ja puolet valtakuntaa. Ihan siinä tippa tuli linssiin. 

Miksiköhän muuten kuninkailla ja prinsseillä ei ole koskaan kruunuja päässään, prinsessoilla ja kuningattarilla taas on? Ehkä heidän kruununsa ovat niin painavia jalokivistä ja kaikesta kullasta, että noinkin pitkien hääjuhlallisuuksien aikana saattaisi niskat tulla kipeiksi.

Viime yönä myrskysi ja nyt sataa. Sade alkoi oikeastaan jo illalla, heti sen jälkeen kun Katos oli suoristettu ja pingotettu taas kerran oikeisiin mittoihinsa. Kävin yöllä ottamassa katuharjan pois ovenpielestä roikkumasta, se kun koputti tuulessa oveen vähän väliä. Puut taipuivat myrskyssä kaarelle. Vilkaisin Katosta ja mietin, että jos se aamulla on pystyssä se kestää vaikka mitä. On pystyssä ja toimittaakin taas tänään enemmän sateensuojan kuin auringonsuojan virkaa.

Taidanpa lepäillä sateisen sunnuntain vaikkapa tämän kirjan parissa, kirppikseltä 3 eur.

Kesälomalle ja sassiin

Kello 18:50 + 16 astetta Savossa ja pilvistä - kuva on toiveajattelua. Mutta ei se mitään, pääasia että työhuolet unohdetaan ja tehdään aivan jotain muuta kuin yleensä arkena, esimerkiksi remontoidaan varastorakennusta....se on niin meikäläistä....

Pari päivää sitten annettiin jopa telkkarissa karhuvaroitus tänne Maalikylään, eipä ole karhua näkynyt, paitsi jääkaapissa... kuusi pientä.

Vaikka Savossa ei ole räkkä-aikaa, hyönteisiä on pilvin pimein.

Kun olin pieni,  ukillani oli kärpäslätkä, joka oli tehty jatsarin varresta, reijitetty naskalilla ja kiinnitetty puukeppiin. Jatsari on muuten saapas, jossa on haitarille menevä varsi, eli nahkasaapas. 

Ötököitä torjuakseen meikä osti ensin pattereilla toimivan häksöttimen, jonka siniseen valoon ja surman suuhun ei ole eksynyt yhtä ainutta hyönteistä. Tänään kaupan kassalla oli myytävänä sähköinen sellainen, jota kokeilen seuraavaksi. Kaiken varalta, jos sähköinen hyttysenkarkotin ei toimi,  paketissa odottaa ihana prinsessa-harso-verho (lue hyttysverho) sängyn päälle.

"Ohvi" on pettämätön deodorantti ja Raid tappaa niin sisällä kuin puutarhassakin.

Ötököistä huolimatta tuorein mummutettava Poikanen nautti mökillä ja enimmäkseen  sisätiloissa muutaman päivän  Mummun ja äippänsä  jakamattomasta huomiosta yläosattomissa.

Eräässä J:llä alkavassa sisustusliikkeessä oli myytävänä pihaKATOS, johon sorruin. Yhden kerran se on jo lentänyt hatelikkoon ja sen kerran jälkeen Miekkonen on juntannut harukset eli pingotusnarut puukapuloilla maahan asennuspaketin mukana tulleiden  höpö-höpö-metallikoukkujen sijaan. Katos on ihanasti kallellaan mutta vastamaalaamani penkki ja pöytä säilyvät sen alla kuitenkin  sateelta suojassa, paitsi jos eivät lennä katoksen mukana naapuriin.  En  ilennyt laittaa kuvaa hökötyksestä tänne.

Ja nyt saunaan ja rentoutumaan!

Ahkeruus on ilomme

"Laiska töitään luettelee" sanoi äiti, kun olin pieni ja kerroin mitä kotitöitä olin minäkin päivänä tehnyt.

Viis siitä, männä viikolla olen saanut puutarhakalusteiden maalauksen päätökseen, siivonnut liiterin ja tehnyt siitä osaksi varaston, siivonnut verstasrakennuksen ja teen siitä osan oleskelutilaa, istuttanut kukkia ja ajanut ruohon. Niin ja siivonnut mökin ja saunakamarin. Sauna pitää vielä pestä juhannukseksi. Viikko töitä ja KESÄLOMA ALKAA, silloin toteutan otsikon loppuosaa...laiskuus intohimomme.

"Pottu on piällä" eli itänyt. Tinttien pöntöistä kuuluu piipitystä. Kun eilen satuin liian lähelle tintin pönttöä äiti- tai isä-tintti, niitä kai ei voi erottaa toisistaan äkkinäinen, pyrähti pesäpuun oksalle ja tiuskaisi varoituksen poikasilleen jotta hiljaa. Piipitys lakkasi sekunniksi ja jatkui entistä kovaäänisempänä. Huvitti, varmaan jälkikasvu murrosiässä. Lämpimiä päiviä odotellessa.

Mökillä kyköttäjä

Mökiltä ei raaskisi lähteä edes vuorokaudeksi kaupunkiin näin alkukesästä. Päivän parin kaupunkireissun jälkeen näyttää koko puutarha muuttaneen muotoaan.

Kirsikka kukkii. Joka talvi puu kärsii, kuolettaa paljojn oksiaan ja on nyt oikeastaan vain pensas mutta kauniit kukat siinä on. Kasvilavassa sipulit ja herneet puskevat vartta.

Mehitähti vai mikä se on kasvaa jätti-kahvikupissa.

Kirpputorilta ostetut hontelot chilit ovat ulkona tukevoituneet ja kasvaneet kovasti.

Ja uusi pala isänmaata on reunustettu vanhasta uunista puretuilla tillillä kasvimaaksi.

Ensi viikonloppu kuluu ystävien ja sukulaisten seurassa ja juhlien merkeissä.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Palataan.