tiistai 17. kesäkuuta 2008
Päivänsäkeitä
Tämä runo on omistettu ensimmäiselle ja toistaiseksi ainoalle lapsenlapselleni, Elinalle 1,5 vee, joka myös on tehnyt tieteellistä tutkimusta tahollaan, mm. siitä miten kauan väri pysyy varpaissa, jos raidoittaa ne kuivamustekynällä tai voiko talvisaappaan vetää vessanpöntöstä alas.
Elina on pieni tyttö mummon silmäterä,
pyörii niin kuin rupeli tahi lankakerä.
Mummon pihamaalla aina aurinko paistaa,
siellä voisit leikkiä ja jäätelöä maistaa.
Metsiköstä poimittaisiin ahomansikoita,
kasvimaalta makoisia uutisperunoita.
Piiloon voisit mennä raparperin lehden alle,
salaisuudet kuiskuttaa ukkoetanalle.
Pihakeinu pienen tytön uneen keinuttaisi,
pikkulintu kehtolaulun kauniin laulaa saisi.
***
Mummo elämääsi toivoo tasaisia teitä,
pitkospuita suoria ja paljon enkeleitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Ihana runo <3 Mutta mikä ihme on rupeli? Onko se vähän sama asia kuin ropelli?
Nyyh! Poraan täällä jo täpöllä.
Rosa: Meidän murteella sanotaan ropellia rupeliksi :D , suomenkielen rikkautta...
Jenni: elä porroo
Kirjoita meidän kirjaston blogiin asiakkaan näkökulmasta. Vaikka kivoja tai epäkivoja kirjastomuistoja.
Täytyypä ruveta muisteloitsemaan.
Kiitos mummu!
t. Eppu
Lähetä kommentti