lauantai 21. marraskuuta 2009
Muisteloita
Muuta en toivo kuin että saisi lapsenlapsillensa olla mummu niin kauan, jotta ne muistaisi.
Muistaisi miten vintattiin kaivosta vettä ja kannettiin takkapuita, keitettiin uusia pottuja ja raparperisoppaa, lähdettiin kyläkaupalle ja ostettiin suklaata, vaikkei ollut karkkipäivä.
Ja kun välillä tuli surku tai polveen pipi, mummu sanoi että "lämmitetäänhän sauna, jätetään paha mieli sinne löylyihin ja juuvaan vattumehua päälle - huomena mennään ongelle ja saatte pulikoija veissä ja syyvä evväitä laiturilla".
Sitten se illalla luki meille satuja ja siunasi.
Kamarin pöydällä tikitti kello.
---
Ainoat muistikuvat omista mummoista on kun toinen paistoi meille lettuja ja joku ajoi hevosella pihaan, toisen haki ruumisauto. Olin 3 vee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Siinäpä esitit kaikkien mummojen toiveen. Itselläni on vahvat muistot molemmista mummoistani aikuisikään asti, voi kun näin olisi omilla lastenlapsillakin!
Toivotaan! Eihän sitä osaa kaivata mitä ei koskaan ole ollut mutta joskus käy mielessä ja varsinkin nyt kun on toinen lapsenlapsi tulossa :).
Lähetä kommentti